Neo-Geo –kaappiprojekti

Joel-san

n00b
Joined
Apr 17, 2007
Posts
12
Haluaisin ensin alkuun pahoitella sitä, että aiheen luonnissa kesti näin kauan. Lisäksi toivon, että teillä kestää pinna, kun joissakin kohdissa selitän ehkä liiankin juurta jaksain tiettyjä teille varmasti tuttuja asioita. Olen alunperin kirjoittanut nämä tekstit toiselle foorumille, jossa ei olla ihan yhtä tietoisia Neo-Geosta kuin täällä. Yritin karsia joitakin näistä kohdista pois.


neo-geo_mv-4_small.jpg


1. Johdanto (26.04.2007)

Kävin lokakuussa 2006 finngamerin pitämässä pelimiitissä. Hän on pitänyt miittejä kotonaan monta kertaa. Miitti, jossa kävin, oli kymmenes sellainen. Pelattiin hyviä pelejä hyvien tyyppien kesken. Se oli erittäin mukava kokemus. Koska finngamer on keräilijä isolla K:lla, häneltä löytyy kaikenkarvaisia pelejä ja laitteita. Perinteisten Nintendojen ja Pleikkareiden lisäksi herralta löytyy hieman tuntemattomampia koneita kuten Dreamcast ja VirtualBoy. Kovimman säväyksen minuun teki kuitenkin Neo-Geo.

Arcadekulttuuri meni minulta pitkälti sivu suun ja sen myötä myös monet 2D–helmet. Olin lisäksi itse aivan liian saita upottaakseni pelikabinetteihin roppakaupalla kolikoita. Tykkäsin nuorempana kuitenkin aina mennä erään kaverin seuraksi ostarille mättämään Mortal Kombatia. Se arcadefiilis veti puoleensa. Pian sekin ainoa kone hävisi ja lyhyt arcadeurani päättyi siihen. Muistot kuitenkin juurtuivat sydämeeni. Pitkään ne siellä piileksivätkin, kunnes pääsin miitissä aidon Neo-Geo –kabinetin kimppuun. Kaihon ja nostalgian tunteet roihahtivat pintaan. Kaiken lisäksi laitteen pelit vaikuttivat todella erinomaisilta. Olin sanalla sanoen aivan myyty. Kotiin päästyäni (tai oikeastaan jouduttuani) päätin hankkia Neo-Geon vielä joku päivä itselleni.

Kypsyttelin ajatusta monta kuukautta, kunnes yhtenä päivänä yhtäkkiä huomasin tililläni olevan rahaa eikä juuri muuta pelattavaa muilla koneilla. Ensin ajattelin ostavani Neo-Geo AES:n, mutta päädyin pian siihen lopputulokseen, että kyllä siinä kabinetissa on enemmän sitä arcadefiilistä. Pelitkin hurjasti halvempia. Katselin jonkin aikaa, mitä valmis MVS–kabinetti maksaisi ja mistä niitä ylipäänsä saisi. Ei hyvältä näyttänyt. Tarjonta oli ankeaa, hinnat korkeat ja jostain Amerikan perältä kaapin rahtaaminen olisi johtanut monen kuukauden pelittömään makaronikuuriin. Sen sijaan MVS–emolevyjä oli tarjolla mukavasti ja mukaviin hintoihin. Otin selvää, että mitä kaikkea muuta tarvitsisin ja kuinka vaikeaa kokonaisuuden rakentaminen olisi. Yllätyin positiivisesti. Projekti näytti olevan toteutettavissa. Huusin siis oikopäätä eBaysta neljäslottisen emolevyn (mallinumero MV-4).

2. JAMMA ja rauta (26.04.2007)

MVS kytkeytyy muihin laitteisiin JAMMA–liittimen avulla. 56–pinnistä JAMMA–liitintä pitkin kulkee virta, videosignaali, äänisignaali sekä yhteydet peliohjaimiin ja kolikko–oviin. MVS:n liitäntä perustuu JAMMAan, mutta se eroaa siitä hieman. Alla kuva, josta eroavaisuudet ilmenee.

jamma_vs_mvs.png


Kuten tästä näemme, MVS ei käytä -5 voltin linjaa, ääni on stereo, ei tilt switchiä (kuka nyt Neo-Geota kallistelisi) ja MVS:ssä on kaksi lisälinjaa, select up ja down peliä vaihtavaa nappia varten. Pääasiassa MVS käy 5 voltilla. 12 voltin linjaa käyttää emolevylle rakennettu kaiutinvahvistin ja muutamaa muu emolevyyn liitettävä lisälaite. PC:t käyttävät myös näitä samoja jännitteitä, joten voin hyvin käyttää tietokoneen virtalähdettä Neo-Geon virtalähteenä. Minulla sattuu lojumaan yksi käyttämätön virtalähde nurkissa.

Muuta rautaa, mitä aluksi tulen tarvitsemaan. Itse kaapin tulen rakentamaan myöhemmin.
–monitori
–kaiuttimet
–tikut ja napit

MVS:n videosignaali on RGB:tä ja 15,75 kHz:n taajuuksista. Suunnittelin ostavani oikean arcademonitorin, mutta huomasin niiden maksavan liikaa ja uudemmat 31 kHz:n monitorit ovat pitkälti vallanneet markkinat. Molempia taajuksia ymmärtäviä multisync–vehkeitä on kyllä olemassa, mutta hinta on vieläkin korkeampi. Sitten tajusin, että telkkarithan toimivat 15,75 kHz:n taajuudella, hyviä CRT–töllöttimiä saa nyt naurettaviin hintoihin ja PAL–alueiden telkkarit ymmärtävät RGB:n päälle. Ennen telkkarikauppaan ryntäämistä käytän kuitenkin toistaiseksi talosta löytyvää Telefunkenin telkkaria. Erilaisia kaiuttimia minulta löytyy useita.

Ainoaksi hankinnaksi jääkin siis tikut ja napit. Ehdin jo tilata ne Ranskassa sijaitsevasta Starcabista. Tilaus tosin ei vielä ole lähtenyt liikkelle, koska joitakin tilaamiani tavaroita ei ole heillä varastossa.

Toistaiseksi olen käyttänyt projektin rautahankintoihin noin 170 euroa.
 

Joel-san

n00b
Joined
Apr 17, 2007
Posts
12
3. MVS (26.04.2007)

neo-mvh_slot4_small.jpg


Neljäslottinen MVS on massivinen 450 mm leveä, 36 mm korkea (ilman PCB–korokkeita ja yläsuojusta) ja 280 mm syvä laitos. Se on koottu kahteen kerrokseen. Ylemmässä kerroksessa sijaitsee neljä slottia pelikaseteille. Tieto siirtyy alakertaan neljän 64–pinnisen liittimen avulla.

neo-mvh_mv4_small.jpg


Alakerrassa sijaitsee sitten kaikki muu. Olen merkinnyt kuvaan mielenkiintoisimmat kohteet. Sinisellä merkitty MIKROpiiri on TMP68HC000N-12, Toshiban valmistama klooni Motorolan legendaarisesta 68000–prosessorista. 12 MHz:n edestä raakaa laskuvoimaa. Prosessoria auttaa toinen keltaisella merkattu Zilog Z80 –apuprosessori, joka toimii puolestaan 4 MHz:n nopeudella.

Punaisen suorakulmioinnin saanut piiri on laitteen BIOS, joka on tässä mallissa asetettu piirikantaan, joten se on helppo poistaa ja tilalle vaihtaa UNIVERSE BIOS. Vihreän merkinnän alueella majailee JAMMA–liitoskohdat.

Valkoisella on kehystetty MVS:n DIP–kytkimet. Niitä on kaikkiaan kahdeksan kappaletta. Tiettyjä kytkimiä ja kytkinyhdistelmiä laittamalla ON–asentoon saadaan vaikutettua laitteen toimintaan. Esimerkiksi laittamalla kahdeksas kytkin ON–asentoon MVS pausettaa pelin, seitsemäs kytkin aktivoi free play –tilan ja kaikki kytkimet pohjassa MVS suorittaa RAM–testin ja tyhjentää patterivarmisteisen muistin, jossa säilytetään pelien high scoreja.

Vasemmalla alhaalla on kaksi liukusäädintä. Toinen niistä säätää kaiuttimien äänenvoimakkuutta ja toinen kuulokkeiden, joiden lähdöt ovat vasemmassa reunassa. Ylhäällä keskellä on kaksi mustaa DA-15–porttia, jota kautta voidaan vaihtoehtoisesti vetää johdotukset tikuille ja napeille. Näihin portteihin voidaan myös liittää AESin joystickeja. Oikeassa alareunassa on myös kaksi mustaa porttia. Tällä kertaa 60–pinnisiä. Näihin voi kytkeä yhden muistikortinlukijan. Kyllä, luit oikein. 120 pinniä yhtä muistikortinlukijaa varten. Liitäntä on PCMCIA–standardin mukainen (pääasiassa käytetty kannettavien tietokoneiden laajennusporttina), joten luultavasti mikä tahansa PCMCIA–lukija ja –muistikortti kelpaisi. Muistikortilla ei ole juurikaan käyttöä Neo-Geolla, koska sille ei voi tallentaa high scoreja (MVS muistaa maksimissaan kahdeksan pelin scoret, joten muistikortti olisi ihan kiva tähän käyttöön).
 

Joel-san

n00b
Joined
Apr 17, 2007
Posts
12
4. Testaus (28.04.2007)

Sain JAMMA–liittimen viime tiistaina (24.04.2007). Ostin sen eBaysta erikseen, koska sieltä sain sen halvalla ja kaikilla johdoilla varustettuna (liittimiä myydään täydellisinä ja karsittuina malleina). Tämän myötä voin suorittaa testejä MVS:llä. En tarvitsisi täydellistä mallia, koska en käytä läheskään kaikkia sen johtoja, mutta karsituista malleista on yleensä karsittu minun tarkoituksiini tarpeellisia johtoja.

jamma_liitin_niput.png


Jaoin liittimestä pursuavat johdot nippusiteiden avulla ryhmiin. Viereen olen värikoodannut, mihin mikäkin nippu menee. Keltainen ryhmä menee virtalähteeseen, turkoosi ja pinkki kaiuttimille, vihreä telkkariin, punainen ja sininen ohjaimille ja ruskea jää käyttämättömäksi. Jätin test switchin käyttämättä, koska emolevyn 1. DIP–kytkimellä pääsee myös säätämään laitteen BIOS–asetuksia. Sama homma service switchillä: free play ajaa saman asian. Testiä varten käytin näistä vain neljää nippua: keltaista, vihreätä, pinkkiä ja turkoosia.

Minulta löytyy siis käyttämätön tietokoneen ATX–virtalähde. Virtalähteen pääliitin eli ATX–liitin, joka tavallisesti kytkettäisiin tietokoneen emolevyyn, on uudempaa 24–pinnistä mallia. Testiä varten kytkin keltaisen nipun tähän liittimeen. 24–pinnisen ATX–liittimen pinoutin voi tarkastaa täältä. Kuten voimme huomata, kytkentä oli helppo. 12 volttia 12 voltin pinniin, 5 volttia 5 voltin pinniin ja maa maahan. Ainoa erikoisempi asia on vihreällä johdolla varustettu pinni 16. Kun tämä yhdistetään maahan, virtalähde käynnistyy. Normaalisti PC:n emolevy hoitaa kytkennän, mutta koska Neo-Geossa ei ole vastaavanlaista ominaisuutta, oikosuljin pienellä johdonpätkällä 16. pinnin maahan.

Vihreä, pinkki ja turkoosi nippu päätyvät kaikki SCART–liittimeen. SCARTin pinout on seuraavanlainen.

scart_pinout.png


8 ja 16 ovat erikoispinnejä, jotka kertovat telkkarille, minkälaista signaalia SCARTista tulee. Kun pinniin 8 syöttää 4,5-7 voltin jännitettä, se kertoo telkkarille, että kyseessä laajakuvasignaali (16:9). 9,5V - 12V kertoo, että kyseessä on tavallinen 4:3-kuvasuhteen signaali. Kytkemällä kahdeksannen pinnin suoraan ATX–liittimen 12 voltin linjaan saan siis oikean kuvasuhteen. Pinni numero 16 kertoo telkkkarille, onko kyseessä komposiitti- vai RGB–signaali. 0V - 0,4V kertoo kyseessä olevan komposiittia ja 1V - 3V kertoo signaalin olevan RGB:tä. Tämän pinnin ajattelin liittää ATX–liittimen 3,3V:n linjaan 75 ohmin resistorin kera. Lisäksi, kun nämä molemmat signaalit ovat kytkettynä, ne herättävät telkkarin standby–tilasta ja televisio asettaa oikean kanavan automaattisesti. Oikeastaan pinniä 8 ei tarvitsisi kytkeä mihinkään, koska 4:3 on telkkkarin oletuskuvasuhde, mutta tällöin edellä mainitut automaatio-ominaisuudet eivät toimi.

hifi_gold_plated_dc_power_connection.jpg


Yllä olevassa kuvassa näkyy virtaliitos. Tuo tuuletin on tuossa vain sitä varten, että tiedän, että virta kulkee. Antaahan se myös mukavan vilpoisan ilmavirtauksen asentajalle. Nuo kaksi oikeaa alanurkkaa kohti suuntaavaa johtoa ovat SCARTin pinnejä 8 ja 16 varten.

Ongelmia tuotti SCARTin 16. pinni. Yritin ottaa ATX–liittimestä 3,3V:n jännitteen ja laskea sitä jonkin verran 75 ohmin resistorilla, kuten aikaisemmin sanoin, mutta ilmeisesti television sisäinen resistanssi on niin korkea, ettei tästä riittänyt vonka RGB–tilaan siirtymiseen. Yritin myös 3,3 ja 5 voltin jännitettä ilman resistoria, mutta ei auttanut. Alunperin tämä SCART–liitin on peräisin GameCuben RGB–kaapelista, joten kytkin sen takaisin siihen. GC osasi lähettää sopivaa jännitettä. Yritinkin eilen (28.04.2007) käydä ostamassa yleismittarin, jotta saisin mitattua, mitä jännitettä se GC telkkarille lähettää, mutta kaupat olivat ehtineet mennä kiinni.

it_works.jpg


Kuvan sain joka tapauksessa näkymään, vaikka se ei ollut RGB–komposiitti–seoksena paras mahdollinen. Äänet ja kaikki slotitkin toimivat. ”Pelaaminen” tosin muistutti enemmän varastetun auton käynnistämistä, kun esimerkiksi starttia painakseen piti iskeä johtoja yhteen.
 

Joel-san

n00b
Joined
Apr 17, 2007
Posts
12
5. RGB–säätöä (30.04.2007)

Lisäystä RGB–asiaan. Kävin ostamassa yleismittarin läheisestä Mikrokulma–nimisestä puljusta. Nimeltään Lexa MAS830L. Vaikuttaa pätevältä vehkeeltä. Eikä maksanut kuin 16,99. Tällä voi mitata tasajännitteen ja -virran, vaihtojännitteen, vastuksen resistanssin ja diodien sekä transistorien arvoja.

Mittasin Cuben pinniin 16 lähettämän jännitteen ja yllätyksekseni se oli 5 volttia. Eli hieman liikaa, mutta ilmeisesti Telefunkenini ei ole turhan nuuka sen suhteen. Aloin ihmetellä, että kuinka se nyt ei sitten toimi Neo-Geon kanssa. Pian tajusinkin, että telkkari kyllä kytkeytyi aikaisemmin Neo-Geolla RGB–tilaan oikein, mutta värisignaalit olivat liian vahvoja. Värit näkyivät liian kirkkaina ja kuvasta tuli suttuinen. Itseasiassa nyt myöhemmin kokeiltuani kuva tuskin näkyy, jos telkkari ei kytkeydy RGB–tilaan.

Ratkaisin ongelman laittamalla 75 ohmin resistoreja rajoittamaan jokaisen värisignaalin jännitettä. Lopputulokseksi sain skarpin ja värikylläisen kuvan, joka ei ole palanut puhki. Selvyyden vuoksi alla kaaviokuva nykyisestä SCART–kytkennästä.

scart_kaavio.png
 
Top